HIUSTEN JA HIUSPOHJAN HOITOPALVELUT

  • Iho

  • Iho on ihmisen suurin elin ja iholla on useita tehtäviä ja erilaisia toimintamekanismeja. Se suojaa kehoa omien esteenä, säätelee elintoimintoja ja eritystä, tuottaa ja erittää hikeä ja talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa. 

  • - Ihon paksuus kehon eri alueilla on 1-4mm. Iho koostuu kolmesta kerroksesta: epidermiksestä, dermiksestä ja subkutiksesta 


    Ihon rakenne

    1. Epidermis

    - epidermis eli orvaskesi on 0,05-0,2 mm:n paksuinen ihon päälimäinen kerros. se on kerrostunut tai epiteelikudosta eikä sisällä lainkaan veri- tai imusuonia. epidermis uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen, tyvisolukerroksen, solujen noustua pintaan ja hilseilyä pois noin 3-4 viikon aikana. keratinisoituminen tapahtuu epidermiksen neljässä kerroksessa, sillä sen solut ovat keratinosyyttejä. 

        1A Sarveissolukerros 

    • pääliimäinen epidermiksen kerros, sarveissolukerros (marraskesi), on sarveitstunutta kudosta, joka koostuu kuolleista, jo keratinisoituneista sarveissoluista 
       

        1B Jyväsolukerros 

    • jyväsolukerroksen solujen sisällä valmistuu kertatohyaliinijyväsiä, jotka muuttuvat keratiiniksi. litteäksi muuttuneiden solujen tuma häviää ja solu sarveistuu marrakseen 
       

        1C Okasolukerros 

    • Okasolukerroksen keratinosyytit ovat okasoluja, joiden välillä on runsaasti solut toisiinsa liittäviä, okamaisia desmosomeja. okasolukerroksessa sijaitsee Langerhansin soluja, jotka osallistuvat elimistön puolustusjärjestelmään 
       

        1D Tyvisolukerros 

    • tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros, joka koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista. solun toinen osa nousee ylöspäin okasolukerrokseen muuttuen epäsäännölliseksi. tyvisolukerroksen melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia 
       

    2. Dermis 

    Dermis, eli verinahka on 0,5 - 2 mm paksua sidekudosta, joka koostuu kollageenista ja elastiinista. 

    • - Kollageeni on hyvin venyvää proteiinia, joka toimii ihon rakenneaineena ja antaa iholle mekaanista tukea. 

    • - Elastiini on myös ihon proteiini, joka antaa iholle sen joustavan ominaisuuden 

    • - Dermis sisältää runsaasti veri- ja imusuonia sekä hermoja 

    • - Iho saa ravintoaineensa verosuoniston kautta. 

    • - Dermiksessä on karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia. 

    3. Subkutis 

    Subkutis on ihonalainen rasvakudos, jonka paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. 

    • - se liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin sekä toimii rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle. 

    • hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin verisuoniin 

    4. Hikirauhanen 

    Ihossa on kahdenlaisia hikirauhasia. 

     pieniä (ekkriinisiä) 

    • pieniä hikirauhasia on joka puolella kehoa. Eniten niitä on kämmenissä, jalkapohjissa ja otsassa, ja niiden eritystiheyet avautuvat ihon pintaan. Ne osallistuvat tehokkaasti elimistön lämmönsäätelyyn erittämällä hikeä. Niiden toiminta liittyy myös hermostollisiin reaktioihin, kuten jännittämiseen. Pienten hikirauhasten erite sisältää pääasiassa vettä. Se sisältää myös natriumia ja kloridia sekä joitakin kehon orgaanisia ainetta, kuten virtsahappoa ja valkuaisaineita. 
       

    suuria (apokriinisiä) 

    • Suurten hikirauhasten eritystiehyet avautuvat karvatupeen. Siksi niitä onkin eniten niillä kehon alueilla, joissa karvoitusta on enemmän. Ne sijaitsevat ihon dermiksen ja subkutiksen rajalla tai subkutiksessa. Rauhasten erite sisältää orgaanisia aineita, kuten valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja rasvoja sekä ammoniakkia. Hien erityksestä ei ole varsinaista haittaa hiustpohjan iholle tai hiuksille. Runsas hikoilu voi kuitenkin vaikuttaa hiuspohjan ihon ominaisuuksiin ja normaaliflooraan, koska orgaaninen aines on hyvä kasvualusta bakteereille. 

    5. Talirauhanen 

    • Talirauhanen sijaitsee karvankohottajalihaksen ja karvan välissä ja sen tiehyt avautuu karvatupen aukkoon. 

    • Eniten talirauhasia on kasvoissa, hiuspohjassa sekä selässä ja niiden koko vaihtelee. Ihmisen hormoonitoimintaan liittyvä talin eritys on voimakkainta murrosiässä ja se vähenee keski-ikää kohti. Jos talin eritys vaihtelee tai häiriintyy, se aiheuttaa voimakasta ihon tai hiuspohjan rasvoittumista. 

    6. Karvankohottajalihas 

    • Karvakohottajalihas on kiinnittynyt viistosti alaosastaan juurituppeen ja yläosastaan tyvisolukerrokseen. Supistuessaan tämä nostaa karvan koholleen. 

    • Karvankohottajalihaksen toiminta vaikuttaa talin erittymiseen niin, että supistuessaan se työntää talia ulos rauhasesta. Karvan juurituppea ympäröi hermopunos, jossa on tuntoherkkiä hermopäätteitä, minkä vuoksi kevyenkin karvan koskettamisen aistii hyvin 



    Hilseily 

    • - Hiuspohjan ihon epidermis on normaalia paksumpi, koska siinä on enemmän pintasoluja (epiteelisoluja). 

    • - Hiuspohjan iho uudistuu jatkuvasti kuten iho muuallakin kehossa, eikä normaalia ihon sarveistuneen pintakerroksen irtoamista juuri huomaa. 

    • - Kiihtynyt solujen tuotanto, hilseily, on hiuspohjan epätasapainotila, joka ilmenee ihon pinnan näkyvänä hlseilynä kuolleen pintasolukon kasaantuessa. 

    • - Hilseongelmainen hiuspohjan iho uusiutuu noin 20 päivässä eli huomattavasti nopeammin kuin tavallinen iho 

    • - Hilseilyn syytä ei aina pystytä selvittämään, sillä se voi olla seurausta monista eri teikijöistä, kuten hormoonitoiminnasta, ravitsemuksesta, säävaihteluista tai väärästä kotihoidosta 

    • - Hilseilyyn ja sen voimakkuuteen voivat vaikuttaa myös mm. Hiuspohjan liian usein toistuva pesu tai kuivattava pesutuote. 

    • - Hiuspohjan normaaliin mikrobikantaan kuuluvan Pityrosporum ovale –hiiva- sienen määrä lisääntyy usein hilseilevässä hiuspohjassa 

    • - Hilseongelmaa hoidettaessa määritellään, millaista hilse on ja onko hiuspohja kuiva, rasvainen vai ärtynyt ja herkkä 

    • - Hilseily liittyy usein lisääntyneeseen hiuspohjan talin eritykseen eli rasvoittumiseen


    Rasvainen hiuspohja

    • - Tunnistaa hilsekasautumista, jotka irtoavat hiuspohjaa käsiteltäessä 

    • - Hiuspohja ja hiukset tuntuvat öljymäisiltä ja rasvaisilta sormenpäillä hierottaessa 

    • - Rasvainen hilse on kellertävää ja paksua ja se takertuu hiuspohjaan ja hiuksiin 

    • - Hiuspohja on punottava ja kutittava, ja siinä on finnejä. Kun sarveistuneeseen ihosolukkoon sekoittuu talia, hikeä, bakteereita ja muuta likaa, niin seurauksena voi olla hiuspohjan tulehdustila, jossa bakteerien ja sienien kasvu on lisääntynyt. 

    • - Tulehtunut hiuspohja on ärtynyt, jolloin ihon solutuotanto kiihtyy saadakseen sen tasapainoon. Näin hilseilyn noidankehä on valmis ja hilseily voi olla myös ihon suojautumismekanismi ärsytystä vastaan, sillä ihon ärsytys lisää solutuotantoa ja lisäksi aktivoi talirauhasen toimintaa 

    Kuiva hiuspohja 

    • Hiuspohjan kuivumista voivat aiheuttaa säätilasta johtuvat ilmiöt, kuten talvella vähäinen ilmankosteus. 

    • Kuiva hilse irtoaa hiuspohjasta helposti pienehköinä hiukkasina, jotka yleensä levittyvät hiuksiin ja varisevat niistä hartioille. Hiuspohja voi olla kiristävän tuntoinen, koska sen talituotanto on vähentynyt ja epidermiksen sarveiskerroksen kosteuspitoisuus on pienentynyt. 

    • Herkkä hiuspohjan iho voi oireilla hilseilemällä, jos se ärsyyntyy. Ärsyyntynyt hiuspohja kutisee, punoittaa kutisee, punoittaa ja kiristää. Herkkä hiuspohja on usein kuiva ja reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin, liian voimakkaaseen mekaaniseen käsittelyyn tai sopimattomiin tuotteisiin. Ihon ärsytysreaktio ilmenee punoituksena, kuumotuksena, rakkuloina ja hilseilynä. Ärsytysreaktio ei välttämättä ole merkki allergiasta vaan seurausta herkän ihon puolustusmekanismeista. Ihon ärsytys voi olla myös merkki allergiasta. Tällöin iho on herkistynyt allergeenille ja reaktio ilmenee, kun iho joutuu kosketuksiin sitä allergisoivan tuotteen kanssa. Oireet ilmenevät välittömänä ärsytyksenä tai vasta parinkin vuorokauden jälkeen 

    Ihon tehtävät 

    • - Ihon pinnan pH on 4,5 – 5,5. 

    • - Happamuus syntyy talin rasvahapoista, hiestä ja ihosolujen eritteistä. Tätä ihon pintaa kutsutaan happokelmuksi eli normaaliflooraksi ja siinä elää suojaavia mikrobeja. Ihon pintakerroksen, epidermiksen, tehtävä on suojata elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemialliseesti ja mikrobiologisesti 

    • - Dermis toimii vesivarastona ja antaa mekaanista suojaa 

    • - Subkutis pehmentää iskuja ja toimii rasvavarastona ja lämpöeristeenä, kun iho ikääntyy, sen toiminnot hidastuvat ja ihon rakenne muuttuu. Solujen uusiutuminen ja talin ja hien eritys hidastuvat, puolustuskyky heikkenee ja lämmönsäätely ja tuntoaistimukset häiriintyvät  


    Ihotaudit ja niiltä suojautuminen 

    Mikrobit ovat osa ihon pintakerroksen normaaliflooraa. Mikrobeja on ihmisen kehossa miljoonia, erityisen paljon niitä on käsissä ja jaloissa, koska ne joutuvat paljon kosketuksiin ympäristön kanssa. Normaaliflooran mikrobit voidaan jakaa tauteja aiheuttamattomiin (apatogeenisiin) tai tauteja aiheuttaviin (patogeenisiin) mikrobeihin. 

    • - Yksinkertainen keino välttää mikrobien siirtymistä ihmiseltä toiselle on käsien pesu 

    Tulehdusten yleisoireita ovat ihon punoitus, kuumotus ja turvotus. Rikkoutuneen tai haavaisen ihon käsittelyä kemikaaleilla on vältettävä. 

    Mikrobeja ovat: 

    • - Bakteerit 

    • - Virukset 

    • - Sienet ja alkueläimet 

    Yleisimpiä normaaliflooran bakteereja ovat stafylokokit ja steptokokit. Bakteerien aiheuttamia tulehduksia hoidetaan useimmiten antibiootteilla ja kotihoidossa tärkeintä on puhtaus. Yleismpiä bakteerien aiheuttamia tulehduksia ovat märkärupi, karvatupen- ja kynsivallintulehdus. 

    Märkärupi on yleisintä lapsilla ja sitä esiintyy useimmiten loppukesällä tai alkukesällä tai alkusyksyllä. Märkärupinen iho punottaa ja siinä on vesirakkuloita ja kellertävää karstaa. 

    Karvatupentulehdusta parran alueella kutsutaan partaihottumaksi. Pinnallinen tulehdus ilmenee pieninä keltaisina näppylöinä. Karvatupen tulehdus voi myös levitä syvälle karvatuppeen jolloin se aiheuttaa kipeän paiseen. 

    Kynsivallintulehduksia aiheuttavat sekä bakteerit että sienet. Lyhytaikainen eli akuutti kynsivallintulehdus johtuu useimmiten Staphylococcus aureus –bakteerista ja pitkäaikainen eli krooninen taas Candida albicians -hiivasienestä. Tulehtuneet kynsivallit ovat paksuuntuneet, punottavat js rakenteeltaan hauraat. 

    • - Parturikampaaja voi suojautua kynsivallin tulehdukselta pitämällä suojakäsineitä ja rasvaamalla käsiä riittävän usein. 

    Virusten aiheuttamista taudeista tutuimpia ovat flunssa ja influenssa, mutta ne eivät ole varsinaisia ihotauteja. Flunssavirukset leviävät käsien välityksellä ja pisaratartuntana, kun viruksen kantaja aivastaa tai yskii. Tehokkaita ja yksinkertaisia tapoja estää flunssaviruksen leviämistä ovat: 

    • - Käsien pesu riittävän usein 

    • - Kättelyn välttäminen 

    • - Itsensä suojaaminen aivastuksen ja yskimisen ajaksi 

    Huuliherpes ja syylät ovat viruksen aiheuttamia ihotauteja. Huuliherpestä aiheuttava Herpes simplex-1 –virus on lähes kaikkien elimistössä, mutta se voi aktivoitua vain noin prosentilla ihmisistä. Aktivoitumisen voi aiheuttaa eism. stressi, UV-säteily tai tulehdus. Huuliherpes on useimmiten kirkas rakkula ylähuulen ja limakalvon rajalla. Tavallisia syyliä on eniten käsissä ja jaloissa. Ne ovat yleisimpiä kouluikäisillä lapsilla ja parantuvat useimmiten itsestään. Syylät tarttuvat kosketuksesta ja leviävät helposti myös kantajan iholla. 

    Normaalifloorassa elävien sienten, eli hiiva- ja rihmasienien auheuttamista ihotaudeista parturi-kampaaja työn kannalta tärkeimmät ovat kynsivallintulehdust ja erilaiset silsat. 

    Silsat ovat rihmasienten aiheuttamia ihotauteja, jotka nimetään usein esiintymispaikkansa mukaan, esim. 

    • - Partasilsa 

    • - Kynsisilsa 

    • - Jalkasilsa 

    Sieni aiheuttaa iholla punotusta, hilseilyä ja ihon tai kynsien paksuuntumista. Sieni-ihottumiin tulee suhtautua vakavasti ja työvälineet on desinfioitava ennen seuraavaa asiakasta. 

    Mikrobien lisäksi loiset voivat aiheuttaa ihmiselle ihotauteja. Loiset ovat eläimiä, joiden hävittämisessä pyritään sekä loisten että niiden munien täydelliseen hävittämiseen iholta, karvoituksesta, vaatteista ja työtiloista. 

    Päätäi 

    • - Hiuspohjassa elävä hyönteinen, joka käyttää ravinnokseen verta. 

    • - Täi on 2-3 mm pituinen, ja sen munat eli saivaret kiinnittyvät hiuksen pintaan 

    • - Päätäi aiheuttaa voimakasta hiuspohjan kutinaa ja näppylöitä 

    • - Sen olemassaolo huomataan parhaiten saivareista, joita löytyy yleensä niskan ja korvien alueen hiuksista 

    • - Päätäi leviää helposti päähineiden ja työvälineiden välityksellä 

    • - Päätäi häädetään poistamalla saivareita tiheäpiikkisellä kammalla ja pesemällä hiukset täisampoolla 

    • Jos parturi-kampaaja epäilee, että asiakkaalla on päätäitä, hän ilmoittaa hienovaraisesti tästä asiakkaalle ja ohjeistaa asiakkaan, että miten toimitaan 

    • Allergiset iho-oireet

      - Allergista kosketusihottumaa on kahta päätyyppiä, hidasta ja nopeaa allergiaa. 

      - Nopea ihoallergia tuntuu ja näkyy parinkymmenen minuutin kuluttua siitä, kun allergeeni on koskettanut ihoa. Hidas allerginen kosketusihottuma ei oireiden perusteella erotu muista ihottumista. Allergista ihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi kosmetiikka, hajusteet, ruoka-ainekset ja lemmikit.

      Kosmetiikalle allergisia henkilöitä on arviolta noin 10 % väestöstä. Kosmetiikan aiheuttamat ärsytysreaktiot voivat johtua tuotteen sopimattomuudesta omalle iholle, ihon kunnosta tai kosmetiikan käyttötavoista. 

      Hajusteille allergisoituvia on noin 2-3% väestöstä. Hajusteisiin liittyvä kosketusallergia ilmenee ihottumana niillä ihoalueilla, jotka altistuvat hajustetuille tuotteille. Hajusteallergia on eri asia kuin tuoksuherkkyys, jossa ihminen reagoi ympäristön tuoksuille.

      Hiusvärit sisältävät usein voimakkaita ja herkistäviä ainesosia. Allergiset reaktiot ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Toisille hiusvärit eivät aiheuta oireita ollenkaan, kun taas toiset voivat saada värjäyksestä voimakkaan allergisen reaktion.

    • Anafylaktinen reaktio eli äkillinen yliherkkyysreaktio

    • - Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka alkaa tavallisesti kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla. Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, joita on tavallisesti ympäri kehon. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Potilaan kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja potilas saattaa oksentaa tai ripuloida. Pulssi on kiihtynyt ja iho on punakka. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Potilas on hengenvaarassa. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa.

      - Kaikkiin anafylaksioihin ei löydy mitään järkevää syytä.

      - Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta, auttajan tulee ensimmäiseksi soittaa hätänumeroon 112, sillä silloin tarvitaan nopeaa ammattiapua.

      - Anafylaksian ensihoito on adrenaliini. Jos potilaalla tai hänen läheisellään on käyttövalmis adrenaliiniruisku, sen sisältämä adrenaliini tulee pistää viivytyksettä reiden lihakseen pakkauksen ohjeen mukaan.

    Hius ja sen rakenne 

    Hius on muodostunut keratiinista, sarveistuneista, kuolleista soluista. Hiuksen elävä osa on ihon alla. Hiuksen rakenteen tuntemuksen avulla voidaan ymmärtää käsittelyjen vaikutukset hiuksen rakenteeseen. 



    Hiuksen keratinisoituminen 

    Hius koostuu kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista. Hiuskarva muodostuu ja kasvaa karvatupen suojaamana. Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermiksen läpi ihon pintaan.       Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi, josta hius syntyy jatkuvan solunjakautumisen seurauksena. Hiusnystyn pinta on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen solujen kaltaisesta solukosta. Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista hiuksen väriaine, eli melaniini muodostuu. Hiusnystyn sisällä on hiussuonisto, joka kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille. Hauraat ja pehmeät Henlen ja Huxleyn kalvot ympäröivät hiusnystyjä ja suojaavat hiuksen ihonalaista osaa, hiusjuurta. 

    Hiuksen pehmiät ja pyöriät alkusolut muodostuvat hiusnystyn pinnalla hiusjuuressa. Hiusnysty tuottaa kokoajan uutta solukkoa, joka työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Karva alkaa muodostua hiussipulissa. Sen mukaan, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi. Tätä prosessia kutsutaan siis sarveistumiseksi eli keratiinisoitumiseksi. 

    Hiuksen rakennusaineet 

    • Hius on keratiinia eli sarveistuneista soluista muodostunutta, kuitumaista ainetta. Solujen väliaine eli hyaliini pitää keratiinisolut kiinni toisissaan ja sitoo vettä hiuksiin 

    • Hiuksen alkuaineet ovat hiili, vety, happi, typpi ja rikki 



    • Keratiini sisältää 

    • - Proteiinia 

    • - Rikkipitoista aminohappoa eli kysteiinia 

    • - Pigmenttihiukksaia eli melaniinia 

    • - Rasva-aineita 

    • Suoloja, mineraaleja 

    • Keratiini 

    • - On kovaa ja kiinteää 

    • - Ei liukene veteen 

    • - Imee vettä itseensä ja siten turpoaa ja pehmenee 

    • - Liukenee alkaaliseen aineeseen 

    Hiuksen ihonpäällinen osa 

    1. 1. Suomu- eli pintakerros (kutikula) 

    1. 2. Kuitukerros (kortex) 

                  2A. Kuitukerroksen solu 

                  2B. Makrosäikeet 

                  2C. Mikrosäikeet 

                  2D. Protosäikeet 

           3. Ydinkerros (medulla) 




    Hiusten elinkaari 

    1. Kasvuvaihe eli angeenivaihe 

    • - Hiuksen kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta, mutta se lyhenee, kun ihminen ikääntyy. Solut jakaantuvat ja työntävät keratiinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin. Uusi hius kasvaa noin 1 cm kuukaudessa. Nuorilla hiukset voivat kasvaa yli metsin mittaisiksi. Hiusten kasvu on myös rotuominaisuus. Esim. Aasialaisilla ihmisillä hiukset voivat kasvaa lähes kahden metrin mittaisiksi. Normaalisti 85 – 90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa. 

    1. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe eli katageenivaihe 

    • - Siirtymävaihe kestää noin 2 viikkoa, jonka aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen loppumisen myötä. Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä ilman mekaanista rasitusta. 1 – 3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa on noin prosentin verran hiuksia. 

    1. Lepovaihe eli telogeenivaihe 

    • - Lepovaihe kestää 2 – 4 kuukautta. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa. Lepovaiheessa on yhtäaikaisesti noin 10 – 15 prosenttia hiuksista. 

    Hiusnysty/hiusjuuri - papilla 

    Hiussipuli – bulbi 

    Karvatuppi – follikkeli 

    Sarveistuminen – keratinisoituminen 

    Hiuksen väriaine - melaniini 

    Hiuksen väriä tuottava solu - melanosyyttI 

    Hiustenlähtö 

    Normaalisti päivittäin irtoaa noin 50 – 100 hiusta. Jos hiustenlähtöä esiintyy normaalia enemmän, se on merkki häiriöstä hiuksen elinkaaressa. Häriöitä hiuksen elinkaaressa voivat aiheuttaa 

    • - Sairaudet 

    • - Heikentynyt yleiskunto 

    • - Elimistön tulehdukset 

    • - Lääkitys 

    • - Stressi 

    • - Raskaus 

    • - Mekaaninen vaikutus 

    Aina syy häiriöön hiuksen elinkaaressa ei ole sairaus. Joskus elimistön muutostilojen, kuten hormonaalisten muutosten, seurauksena suuri määrä hiuksia saattaa olla lepovaiheessa samaan aikaan, jolloin hiustenlähtö on normaalia runsaampaa. 

    Tilapäinen hiustenlähtö ilmenee hiusten harvenemisena tai lähtönä kokonaan. Vaiva on ärsyttävä, mutta muuten harmiton ja se voi aiheutua monistakin eri syistä, joita voi olla parturi-kampaajana vaikea selvittää. Avuksi tilapäiseen hiustenlähtöön  on olemassa hiustenhoitosarjoja, jotka vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja pitävät yllä hiuspohjan normaaliflooraa. 

    Hiusten rodulliset ominaisuudet 

    1. - Valkoiseen eli kaukasialaiseen rotu, johon kuuluvat eurooppalaiset valkoihoiset 

    1. - Keltaiseen eli mongoloidiseen rotuun, johon kuuluvat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja intiaanit 

    1. - Mustaan eli negroidiseen rotuun, johon kuuluvat musta- ja tummaihoiset ihmiset. Tässä yhteydessä puhutaan myös afroamerikkalaisesta väestöstä, joka tarkoittaa amerikan tumaihoisia. 

    Hiuksen rakenteelliset ominaisuudet 

    • - Joustavuus 

    • - Venyvyys 

    • - Taipuisuus 

    • - Kohoaminen 

    • - Paksuus 

    • - Kiilto 

    • - Sähköisyys 

    Hiuksen laadullisia ominaisuuksia 

    • - Läpimitta (ohut, paksu) 

    • - Pintarakenne (liukas, karkea) 

    • - Hiusrungon muoto (taipuisa, kihartuva, suora) 

    • - Hiusmassan määrä (runsas, vähäinen) 

    • - Hiusten pituus (lyhyt, pitkä, keskipitkä) 

     

    Hiusten vauriot voidaan jakaa neljään erilaiseen ongelma-alueeseen 

    1. 1. Hiusten kuivumiseen (suomukerros) 

    1. 2. Kiillottomuuteen 

    1. 3. Rakennevauroihin (kuitukerros) 

    1. 4. Sähköistymiseen 

    Näissä neljässä ongelma-alueessa syyt vaurioiden syntymiseen ja niihin käytettävät hoitotuotteet ovat osittain samoja. Hoitotuotteet valitaan hiuksissa olevan ongelman tai ongelmein perusteella. 

    Hiustenhoitotuotteet voidaan jakaa käyttötavaltaan neljään ryhmään: 

    1. 1. Pikahoitoaineisiin 

    1. 2. Rakennehoitoaineisiin 

    1. 3. Erikoishoitoaineisiin 

    1. 4. Hiusvesiin 

    Hiusalan ammattilainen suunnittelee ja tekee hiusten, hiuspohjan hoitoja. Hoitojen suunnittelussa hänen tulee tunnistaa hiusten ja ihon laatu ja kunto sekä valita käytettävät tuotteet niiden keskeisten vaikuttavien ainesosien perusteella. Parturi-kampaaja käyttää erilaisia lämpöä tuottavia koneita ja laitteita, esimerkiksi lämpölaitetta, mikrokameraa ja laserlaitetta.




    Hiustenpesu koostuu viidestä elementistä 

    1. 1. Pesuaine poistaa likaa ja lisää veden kostutuskykyä vähentämällä veden pintajännitystä 

    1. 2. Pesuotteilla tehostetaan lian irtoamista 

    1. 3. Vesi toimii liuottimena ja kuljettaa lian pois 

    1. 4. Hoitoaine parantaa hiusten ulkonäköä ja kammattavuutta 

    1. 5. Hierontaotteilla tehostetaan tuotteiden imeytymistä ja saadaan aikaan mielihyvän tunnetta 


     

    Hiustenpesun työjärjestys 

    1. Järjestä työpiste 

    Tarvittavat työvälineet 

    • Selvityskampa 

    • Niskapaperi, kappa 

    • Fööni, harja 

    • Analyysikaavake, kynä 

    1. Kutsu asiakas ja ohjaa hänet asiakastuoliin, suojaa asiakas niskapaperilla ja kapalla 

    1. Selvitä hiukset selvityskammalla ja tutki samalla hiuspohjan ja hiusten kuntoa ja keskustele asiakkaan kanssa. 

    1. Laadi työsuunnitelma, eli asiakasanalyysi ja käytettävät tuotteet 

    1. Tee hiusten pesu- ja hoitokäsittely 

    • Ohjaa asiakas pesupaikalle 

    • Etsi valitsemasi tuotteet käden ulottuville 

    • Kastele asiakkaan hiukset ja tarkasta veden lämpö 

    • Levitä valittu sampoo 

    • Pese ja huuhtele 

    • Kuivaa hiukset pyyhkeellä 

    • Levitä hoitoaine 

    • Hiero hiuspohjaa hoitoaineen vaikutuksen aikana 

    • Huuhtele hoitoaine 

    • Kuivaa hiukset painelemalla niitä pyyhkeellä. Älä hankaa, etteivät hiukset takkuunnu 

    • Muista kuivata myös asiakkaan korvakäytävät 

    • Aseta pyyhe hiusten suojaksi, ettei vesi valu asiakkaan kasvoille 

    • Ohjaa asiakas takaisin asiakastuoliin 

    1. Kampaa hiukset puhtaalla selvityskammalla 

    1. Tee jatkotyöt, esim. Kuivaus, leikkaus, kampaus 



    Tehohoidon työjärjestys 

    1. Järjestä työpiste (hiustenpesussa tarvittavien työvälineiden lisäksi hiustenleikkauskampa, suojapaperi ja niskaharja hilseen poistamiseksi kasvoilta) 

    1. Ohjaa asiakas istumaan ja suojaa hänet. Selvitä hiukset ja laadi työsuunnitelma kuten hiustenpesussa 

    1. Poista tarpeen mukaan hilse mekaanisesti työpisteestä tai kuorivalla tuotteella pesupaikalla 

    1. Pese asiakkaan hiukset (ei hoitoainetta, jos hiukset takkuuntuvat niin käytä niiden selvittämiseen tehohoitoainetta ja kampaa selvityskammalla) 

    1. Ohjaa asiakas takaisin asiakastuoliin 

    1. Tee tehohoitokäsittely: 

    • Hiusten selvitys 

    • Ristijako 

    • Hoitoaineen levitys 

    • Vaikutusaika ja lisälämpö tarpeen mukaan 

    • Hieronta 

    • Hoitoaineen emulgointi ja huuhtelu 

    • pyyhekuivaus 

    1. Kuivaa asiakkaan hiukset 
       


     








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Kommentit (Atom)